Kulttuuriäly

CQ’n eli kulttuuriälyn kehitti David Livermore, Linn Van Dyne ja Soon Ang. Tehtävänä oli perehtyä P.Christopher Earleyn ja Elaine Mosakowskin kirjoittamaan Cultural Intelligence –lehtiartikkeliin, tehdä siinä oleva testi ja miettiä omaa käyttäytymistä monikulttuurisissa tilanteissa. Kirjoittajien mukaan kulttuuriäly koostuu kyvykkyydestä sopeuttaa aivot ”head”, vartalo ”body” ja sydän ”heart” kulttuurisesti vieraaseen sosiaaliseen tilanteeseen. Artikkeli käsittelee yksilölähtöisen käyttäytymisen lisäksi myös organisaatioiden kulttuuria ja törmäystilanteita, kun organisaatiot fuusioituvat ja yksilöt siirtyvät kulttuurista toiseen.

Uuden kulttuurin kohtaamista varten voi valmistautua perehtymällä tabuihin, historiaan, uskontoon ja tapoihin, mutta jokaista tilannetta varten ei voi koskaan olla valmis. Kulttuuriälyä kehittämällä voi aivoja opettaa rekisteröimään ja tunnistamaan oikean toimintamallin, jotta osaa paremmin toimia uusissa tilanteissa. Kulttuuriälyssä vartalolla tarkoitetaan muun muassa käsien, ilmeiden ja vartalon liikkeen mukauttamista kulttuuristen normien mukaisiksi. Esimerkiksi latinokulttuureissa on tapana tulla lähelle keskustelukumppania, kun samanaikaisesti suomalaiset arvostavat etäisyyttä ja yksityisyyttä. Koskettaminen, kättelytavat ja muut liikehdinnät osoittavat kulttuurin kunnioitusta sekä ovat edellytys luottamuksen luomiselle. Hyvänä esimerkkinä kulttuurin ymmärtämättömyydestä on McDonaldsin palvelukulttuurin vieminen Venäjälle. Itänaapurimme asiakkaat kokivat hymyilevien asiakaspalvelijoiden halveksuvan heitä, koska Venäjällä on tarkat kulttuuriset normit siihen kuinka toimitaan erityyppisissä tilanteissa. Sydämellä kulttuuriälyssä tarkoitetaan henkilökohtaisten esteiden voittamista ja korkeaa motivaatiota sekä avoimuutta että halua pärjätä vieraissa kulttuuritilanteissa.

Diagnosoin oman kulttuurisen älykkyyteni testissä, joka oli jaettu kognitiiviseen, fyysiseen ja emotionaaliseen osa-alueeseen. Ensimmäisestä sain 3.75/5, toisesta 4.25/5 ja viimeisestä saman kuin toisesta. Eniten petrausta tarvitsen siinä, että mietin mikä on kulttuurikohtaamisen tavoite ja miten saan toisen tuntemaan olonsa mukavaksi. Lisäksi tarvitsen itseluottamusta kohtaamaan kulttuureita, jotka ovat minulle entuudestaan vieraita.

Kirjoittajat jakavat kulttuurisen älykkyyden profiilit 6 arkityyppiin, jotka ovat Provincial, Analyst, Natural, Ambassador, Mimic ja Chameleon. Koen istuvani alysoivaan profiiliin, joka nopeasti huomaa olevansa vieraalla maaperällä, mutta löytää käyttäytymiskaavat, joilla parhaiten pärjää uudessa tilanteessa.

Iltapäivän päätteeksi teimme mykkänäytelmäharjoituksen, jonka tehtävänä oli analysoida miesten ja naisten käyttäytymistä. Tosin kukaan ei ennalta tiennyt harjoituksen rooleja ja tavoitetta. Mielenkiintoista oli huomata, miten minusta tuntui ahdistavalta asettaa miehet etusijalla ja naiset istumaan maahan. Myöhemmin selityksen jälkeen ymmärsin, että kyseisessä kulttuurissa maata arvostettiin enemmän kuin länsimaisessa ajattelumallissa. Koska maa oli tärkeämpi kuin taivas, naiset asetettiin mahdollisimman lähelle sitä. Miehille tarjoiltiin juomaa ensiksi, jotta he voisivat suojella naisia. Tällaisessa tilanteessa länsimaalainen voisi kokea muiden toimivan sovinistisesti, joten törmäyksiä välttääkseen on pakko tuntea kulttuuriset taustat ennen kuin tekee pikaisia johtopäätöksiä. Olin myös ajatellut että matalan kulttuurisen kontekstin suomalaisten olisi helpompi integroitua intialaiseen tai japanilaiseen kulttuuriin, mutta asia onkin päinvastoin. Suomessa noudatetaan sääntöjä ja ulkoisia ohjeita. Korkean kontekstin maissa kuten Japanissa kansalaisten välistä vuorovaikutusta ohjaavat kirjoittamattomat toimintamallit, joita suomalaisen on hyvin vaikea oppia. Mutta ei mahdotonta jos halua ja motivaatiota riittää.

Tämä kirjoitus on osa Myynnin ja palvelun osaaja -erikoistumisopintoja. Suoritin 30 opintopisteen kokonaisuuden kiitettävällä arvosanalla Haaga-Heliassa 2013–2014.