Generatiivinen tekoäly luovempi kuin ihminen

Raflaavasta otsikosta huolimatta tuo on tutkitusti osittain totta, mutta ennen kuin kerron lisää faktoja on fiksua pohjustaa teemaa. Olen viimeisen vuoden ajan miettinyt usein, minkälaisia taitoja lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tarvitaan työelämässä. Vastaan tähän postauksessani.

Kontekstissani työelämällä tarkoitan vain tieto- ja ajatustyötä, koska se on kuvastanut työtäni viimeiset 17 vuotta. Jatkossa haluan tehdä vähemmän rutiininomaista tietotyötä ja enemmän ajatustyötä.

Paradoksaalisesti perustettuani tekoälyyn keskittyvän sivutoimisen yrityksen syksyllä 2023 rutiinityöni on lisääntynyt. Yksinyrittäjänä en ole vielä siinä pisteessä, että voisin ulkoistaa kaiken hallinnollisen kuten asiakaspalvelun, IT:n, myynnin, markkinoinnin ja taloushallinnon. Toisaalta en ole vielä halunnutkaan, koska tekemällä itse oppii parhaiten.

Mitä taitoja superälykön mielestä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä?

Perttu Pölönen valittiin Slush-tapahtumassa luovimmaksi suomalaiseksi. Vuosi oli 2014 ja Perttu vasta 19-vuotias. Tätä postausta kirjoittaessani Perttu ei ole vielä täyttänyt edes kolmeakymmentä, mutta ehtinyt satojen puhujakeikkojen, NASA-kesäkurssin, Nobel-juhlien, Mensa-palkinnon ja ties minkä uskomattoman toiminnan ohella kirjoittaa kolme tasokasta kirjaa:

• Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjassa (Otava 2019) hän listaa tulevaisuuden työelämätaidoiksi muun muassa:
  • empatia
  • kokeilu
  • luovuus
  • mielikuvitus
  • myötätunto
  • rehellisyys
  • rohkeus
  • tarinankerronta
• Tulevaisuuden identiteetit -kirjassa (Otava 2020) Perttu havainnollistaa, miksi identiteettiä ei kannata rakentaa ammatin, aseman tai tittelin vaan taitojen varaan.

Oletko sinä mahdollistaja, innostaja, kiteyttäjä tai kirkastaja?

Perttu Pölönen, Tulevaisuuden identiteetit, Otava 2020

Vaikka Perttu on todella älykäs ja ajattelussaan Gaussin käyrän ulkopuolella, tuskin hänkään osasi 4–5 vuotta sitten aavistamaan tekoälyn tasoa juuri vuonna 2024. Ei sitä nimittäin pystynyt ennustamaan tiedeyhteisökään – ChatGPT löi meidät kaikki ällikällä jo vuonna 2022 ja tämä on vasta overtyyri (l. alkusoitto) työn muutokselle.

Pertun kolmas kirja, Saisinko huomiosi (Otava 2023), käsittelee sosiaalisen median koukuttavuuden mekanismeja ja vaikutuksia. Siinäkin käsitellään hieman tekoälyä ja suosittelen sen lukemaan, koska tekoäly päättää, mitä sisältöjä juuri sinulle näytetään.

Tässä on hyvä toistaa suosikkilauseeni – tekoälylle ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Yksinkertaistettuna tekoäly on kuin työkalupakki, jonka sisällä on hyvin monenlaisia työkaluja ja tarvikkeita, ja niistä voi rakentaa kaikenlaista. Tekoälyn kirjo on valtava ja sitä ei saa yleistää, siksi puhun ja kirjoitan yleensä vain generatiivisesta tekoälystä, koska sen toimintaperiaatteen ymmärrän edes joten kuten.

Ei ole liioiteltua sanoa tekoälyn olevan teollista vallankumousta nopeampi murros työn globaalissa historiassa ja pelkään, ettei yhteiskunnilla, organisaatioilla tai työntekijöillä jää riittävästi aikaa sopeutua.

Terho Tirkkonen, ChatGPT-kouluttaja

Jos luovuuden oletettiin olevan ihmistyön tulevaisuudessakin tarpeelliseksi tekevä taito ja koneesta erottava ominaisuus, miten pärjäämme sen osalta tekoälyä vastaan?

ChatGPT-4 jo ihmistä luovempi kolmella osa-alueella – miten luova on seuraava generatiivisen tekoälyn kielimalli?

Jälkidigi on lineaarisen television toinen lempiohjelmistani Jälkikaronkan ohella, vaikka katsonkin ne aina jälkilähetyksinä Yle Areenasta. Jälkidigissä keskiviikkona 20.3.2024 keskusteltiin tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan ChatGPT-4 on ihmistä luovempi.

Luovuuden mittaaminen on monimutkaista – ehkä jopa epäeettistä. Perusteltua on kysyä, miksi luovuutta pitää edes mitata. Tekoälyn kyvykkyyksien ja tason kehityksen selvittämiseksi tutkimus kuitenkin sallittakoon.

Jälkidigissä viitattiin The current state of artificial intelligence generative language models is more creative than humans on divergent thinking tasks -tutkimukseen (10.2.2024). Siinä 151 ihmistä ja GPT-4 antoivat vastauksia vaihtoehtoisiin käyttötarkoituksiin (Alternative Uses Task), seuraamustehtävään (Consequences Task) ja erilaisten assosiaatioiden tehtävään (Divergent Associations Task)

Tutkimuksessa havaittiin, että tekoäly oli selvästi luovempi jokaisessa poikkeavassa ajattelumittauksessa verrattuna ihmisiin. Kun valvottiin vastausten sujuvuutta, tekoäly oli omaperäisempi ja yksityiskohtaisempi. Nykyiset havainnot viittaavat siihen, että tekoälyn kielimallien nykytila osoittaa korkeampaa luovaa potentiaalia kuin ihmisvastaajilla.

Jos yli vuoden vanha kielimalli (GPT-4 julkaistiin 14.3.2023) on jo ihmistä kolmella osa-alueella luovempi, en osaa edes kuvitella, millä kaikilla ihmisen kognitiivisten kyvykkyyksien tasoilla seuraava ja sitä seuraavat OpenAI:n kielimallit tulevat olemaan.

Mielestämme tulevaisuudessa tarvitaan näitä taitoja ja asenteita – töissä ja vapaalla

Lopuksi haluan valaa uskoa tulevaan kuin Perttu. En ole naiivi, mutta oikeasti uskon meillä olevan enemmän mahdollisuksia kuin haasteita, jos lähestymme ongelmia ratkaistavissa olevina arvoituksina.

Kirjoitin muutama kuukausi sitten LinkedIniin listan asenteista ja taidoista, joita haluan opettaa lapsilleni ja oppia itse. Päädyin itse 13. kohdan listaan, jota moni kommentoija täydensi oivilla lisäyksillä. Toivottavasti kukaan ei pahastu, että jaan heidän nimet ehdotusten yhteydessä.

1. Teknologia ei ole uhka vaan mahdollistaja.
2. Kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia.
3. Uteliaisuus kaikkea kohtaan.
4. Itsevarmuus ja itsetunto.
5. Empatia ja myötätunto.
6. Jatkuva oppiminen.
7. Impulssikontrolli.
8. Sopeutuvaisuus.
9. Vastuullisuus.
10. Optimismi.
11. Minäkuva.
12. Tunneäly.
13. Luovuus.
14. Lukeminen. (Erkka Puusti ja Ville Juutilainen)
15. Kuuntelu. (Outi Lindberg ja Jussi Muhonen)
16. Viestintä. (minä – syntyi kommentoituani Outin 15. kohtaa). Tähän liittyy ainakin kolme vuorovaikutuksen ulottuvuutta:
    • Ihminen–ihminen
    • Ihminen–tekoäly
    • Tekoäly–tekoäly
17. Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan. (Peter Hellström sanoi sanatarkasti multitaskaamisen lopettaminen)
18. Ajattelutaidot. (minä – syntyi kommentoituani Peterin 16. kohtaa)
19. Holistinen ymmärrys. (Risto Linturi)
20. Oppimiskyky. (Risto Linturi)
21. Merkitysten hallinta. (Risto Linturi)
22. Läsnäolo. (Nina Raatikainen)
23. Kädentaidot. (Matti Pouhakka)
24. Asioiden osaaminen ja ymmärtäminen käytännössä. (Matti Pouhakka)
25. Viisaus – älykkyys + empatia. (Jukka Niittymaa)

Lista oli tarkoituksella pitkä. Lue se ajatuksella ja varmasti löydät siitä asioita, joissa voit kehittyä ja joita voit hyödyntää tekoälynkin kanssa toimiessasi. Kuten huomaat luovuus jäi yhdeksi tärkeäksi työelämätaidoksi.

Tekoälyä kuten luovuutta on vaikea spesifioida, mutta löysin yllättävästi paikasta melko hyvän tiivistelmän. Nimittäin Duodecimin sivuilta, jonne yleensä päädyn ihan muista syistä.

”Luovuutta ei ole kyetty määrittelemään yksiselitteisesti, ja eri tutkijat ovat käyttäneet hyvinkin erilaisia määritelmiä. Luovuus tieteissä ja taiteissa ei välttämättä ole luonteeltaan samanlaista. Taiteilija ilmaisee työssään subjektiivista maailmaansa, tieteentekijä tarkastelee objektiivisia tosiasioita. Yleisellä tasolla luovuudella tarkoitetaan kykyä tuottaa jotain uutta, joka on tavalla tai toisella arvokasta. ”

Rothenberg 1990, Sternberg 2001, Duodecim

Uskon, ja kokemuksesta tiedän, että työskentely tekoälyn kanssa lisää ihmisen luovuutta. Itse asiassa tästäkin löytyy jo vertaisarvioituja tutkimuksia, joiden mukaan tekoälyn käyttö lisää työntekijän luovuutta.

Jos haluat oppia käyttämään ja hyödyntämään tekoäly luovuudessa, ChatGPT tieto- ja ajatustyössä -verkkokurssillani on kokonainen osio aiheesta sekä muokattavissa olevia kehotteita muun muassa divergenttiin ja konvergenttiin ajatteluun työyhteisöissä.